bg
Siirry sisältöön

Kun vierailet Natura Vivan Teijon Luontokeskuksella, pistäydy myös Mathildedalissa. Löydät sieltä kahviloita, ravintoloita ja kulttuurikohteita.  

Teijon kansallispuisto on sikälikin kiinnostava vierailukohde, että voit täällä yhdistää luontoretkeilyn kylävierailuun, käydä vaikka ravintolassa syömässä ja panimolla maistelemassa paikallisia panimotuotteita, pienissä kaupoissa ostamassa käsityönä valmistettuja tavaroita ja ihastella samalla kultuurihistoriallisesti merkittäviä nähtävyyksiä. 

Teijon kolme elinvoimaista ruukkikylää, Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal, sijaitsevat meren äärellä kansallispuiston länsipuolella. Näistä lähimpänä Natura Vivan Teijon Luontokeskusta on Mathildedal, joka sijaitsee Matildanjärven ja Teijonselän välissä, noin kahden kilometrin päässä Teijon Luontokeskukselta.

Ravintolaan tai puotiin Mathildedalissa

Mathildedalin kylä on pieni mutta elinvoimainen. Ympärivuotisia asukkaita on 130, joista moni pyörittää kylän lukuisia yrityksiä: ravintoloita, kahvilaa, panimoa, leipomoa, sekä monia käsityöpuoteja. Kesäisin asukasmäärä kasvaa kesäasukkaiden saapumisen myötä. 

Mathildedalin muutama ravintola ja kahvila tarjoavat paikallisia erikoisuuksia, oman kyläpanimon tuotteita sekä toisinaan myös elävää musiikkia. Kylän leipomosta saat leipomotuotteita ja kahvilasta paikan päällä paahdettua kahvia. Teatteria ja konsertteja on myös tarjolla.

Mathildedalin ruukkikylässä on myös useita käsityöpajoja ja pikkuliikkeitä. Pistäydy esimerkiksi antiikkiliikkeessä tai lankakehräämössä Mathildedalin vierailullasi. 

Yöpymismahdollisuuksia on bed&breakfast-majoituksista mökkeihin ja hotelleihin. Natura Vivan Matildan kämpät Vaappu ja Lippa, kaksi kuuden hengen vuokramökkiä, sijaitsevat Mathildedalin kylältä kävelymatkan päässä Matildanjärven rannalla. 

Historiallinen ruukkimiljöö Mathildedalissa

Mathildedalin kylän historia ulottuu alun perin 1600-luvun lopulle, kun Lorentz Creutz vuonna 1688 alkoi rakentaa Hummeldalin puron varteen hamaria eli vesivoimalla toimivaa koneellista vasaraa. Tällä vasaralla taottiin alueelta kerättyä rautamalmia harkoiksi. 

Loistoonsa Mathildedalin rautatehdas kasvoi 1800-luvulla, kun alueelta löydettiin rikkaita malmisuonia. Vuonna 1852 myös Teijon ruukin Mathildedalin pohjoispuolella omistanut vuorineuvos Viktor Bremer rakensi Hummeldalin jokisuulle terästehtaan, niin sanotun putlauslaitoksen. 1800-loppuun mennessä Mathildedalissa tuotettiinkin työkaluja, koneita ja moottoreita. Teräsputlaus loppui 1900-luvun alussa, ja sen jälkeen Mathildedalissa on ollut muun muassa telakkateollisuutta ja autonkokoomalaitoksia. Teollinen toiminta loppui 1970-luvulla.

2000-luvun alkupuolelta Mathidledalin kylää on entisöity ja elävöitetty, ja nyt pienyrittäjät ovat vallanneet vanhat ruukki- ja tehdasrakennukset.

Näytä ostoskori
Takaisin ylös / Back to top